© UNHCR/Reuben Lim Wende
Baku, 12. marraskuuta 2024 – Ihmiset, jotka joutuvat pakenemaan sotaa, väkivaltaa ja vainoa, joutuvat yhä useammin globaalin ilmastokriisin etulinjaan, varoitetaan uudessa raportissa. Tämä altistaa heidät tappavalle uhkien yhdistelmälle, mutta heillä ei ole rahoitusta ja tukea sopeutumiseen.
YK:n pakolaisjärjestö UNHCR julkaisi tänään yhteistyössä 13 asiantuntijajärjestön, tutkimuslaitoksen ja pakolaisryhmän kanssa raportin, jonka tuore data osoittaa, miten ilmastoshokit ja konfliktit vaikuttavat toisiinsa ja kuinka ne ajavat jo ennestään vaarassa olevat ihmiset entistä pahempaan tilanteeseen.
Kolme neljäsosaa maailman yli 120 miljoonasta pakkomuuttaneista ihmisistä asuu maissa, joihin ilmastonmuutos vaikuttaa voimakkaasti. Heistä puolet asuu paikoissa, jotka kärsivät sekä konflikteista että vakavista ilmastovaaroista, kuten Etiopia, Haiti, Myanmar, Somalia, Sudan ja Syyria.
No Escape: On the Frontlines of Climate Change, Conflict and Forced Displacement -raportin mukaan vuoteen 2040 mennessä äärimmäisiä ilmastoon liittyviä vaaratekijöitä kohtaavien maiden määrän odotetaan nousevan kolmesta 65:een, joista valtaosa on pakkomuuttaneiden vastaanottajamaita. Samoin suurimmassa osassa pakolaisasutuksista ja -leireistä ennustetaan olevan kaksi kertaa enemmän vaarallisia hellepäiviä vuoteen 2050 mennessä.
”Maailman haavoittuvimmassa asemassa oleville ihmisille ilmastonmuutos on karu todellisuus, joka vaikuttaa perusteellisesti heidän elämäänsä”, sanoi YK:n pakolaisasiain päävaltuutettu Filippo Grandi. ”Ilmastokriisi lisää pakkomuuttoa alueilla, joilla jo nyt asuu paljon konfliktien ja turvattomuuden vuoksi pakenemaan joutuneita ihmisiä, mikä pahentaa heidän ahdinkoaan ja jättää heidät tilanteeseen, jossa heillä ei ole yhtäkään turvallista paikkaa, jonne mennä.”
Esimerkiksi Sudanin tuhoisa konflikti on pakottanut miljoonia ihmisiä pakenemaan, joista 700 000 on siirtynyt Tšadiin, joka on vastaanottanut pakolaisia jo vuosikymmeniä ja on kuitenkin yksi ilmastonmuutokselle eniten alttiista maista. Samaan aikaan monet taisteluita paenneet, mutta Sudaniin jääneet ihmiset ovat vaarassa joutua siirtymään edelleen, koska maassa on ollut vakavia tulvia.
Vastaavasti 72 prosenttia Myanmarin pakolaisista on etsinyt turvaa Bangladeshista, jossa luonnonkatastrofit, kuten pyörremyrskyt ja tulvat, luokitellaan äärimmäisiksi.
”Alueellamme, jossa niin monet ihmiset ovat paenneet pakon edessä kodeistaan jo vuosia, näemme ilmastonmuutoksen vaikutukset silmiemme edessä”, sanoo Grace Dorong, ilmastoaktivisti ja Etelä-Sudanissa asuva entinen pakolainen. ”Toivon, että ihmisten äänet tässä raportissa auttavat päättäjiä ymmärtämään, että jos niihin ei puututa, pakkomuutto – ja ilmastonmuutoksen moninkertaistavat vaikutukset – pahenevat. Mutta jos he kuuntelevat meitä, voimme olla myös osa ratkaisua.”
Raportissa korostetaan myös sitä, että ilmastorahoitus ei tavoita pakolaisia, vastaanottavia yhteisöjä ja muita epävakaissa ja sodan runtelemissa maissa asuvia, joten heidän kykynsä sopeutua ilmastonmuutoksen vaikutuksiin heikkenee nopeasti.
Tällä hetkellä erittäin epävakaat valtiot saavat vuosittain sopeutumisrahoitusta vain noin kaksi Yhdysvaltain dollaria henkeä kohti, mikä on hämmästyttävä puute verrattuna 161 dollariin henkeä kohti vakaissa valtioissa. Kun epävakaat valtiot saavat investointeja, yli 90 prosenttia niistä menee pääkaupunkeihin, kun taas muut alueet hyötyvät niistä vain harvoin.
Tulokset julkaistaan Bakussa, Azerbaidžanissa järjestettävän COP29-konferenssin aikana, jossa UNHCR vaatii, että eniten apua tarvitsevat saavuttavaa ilmastorahoitusta on lisättävä. Pakolaisjärjestö kehottaa valtioita myös suojelemaan pakkomuuttamaan joutuneita, joita ilmastokatastrofit uhkaavat entisestään, ja antamaan heille ja vastaanottaville yhteisöille äänen rahoitus- ja poliittisissa päätöksissä.
”Ilmastohätä edustaa syvää epäoikeudenmukaisuutta”, Grandi sanoi. ”Pakenemaan joutuneet ihmiset ja vastaanottavat yhteisöt ovat vähiten vastuussa hiilidioksidipäästöistä, mutta maksavat silti korkeimman hinnan. Miljardien dollareiden ilmastorahoitus ei koskaan saavuta heitä, eikä humanitaarinen apu pysty kattamaan yhä kasvavaa aukkoa riittävästi. Ratkaisut ovat käsillä, mutta tarvitsemme kiireellisiä toimia. Ilman asianmukaisia resursseja ja tukea ilmastonmuutoksesta kärsivät ihmiset jäävät loukkuun.”
LOPPU
Huomautus toimittajille:
TV-yhtiöille, uutisorganisaatioille ja muille media-alan ammattilaisille: lataa kuvat ja b-rollit täältä.
Raportti – No Escape: On the Frontlines of Climate, Conflict and Displacement – julkaistaan virallisesti vuoden 2024 YK:n ilmastokokouksessa (COP29) Bakussa 12. marraskuuta 2024 klo 14.30 pidettävässä lehdistötilaisuudessa, jossa ovat mukana YK:n pakolaisasiain päävaltuutettu Filippo Grandi ja ilmastotoimien puolustaja ja pakolainen Grace Dorong.
Tämä on UNHCR:n ensimmäinen ilmastoraportti, ja siinä tarkastellaan ilmaston ja pakenemaan joutumisen yhtymäkohtia, nykyisen ilmastorahoituksen puutteita, ilmastovaikutusten kohteeksi joutuneiden oikeussuojan tulevaisuutta ja tarvetta investoida resilienssihankkeisiin epävakaissa ja konflikteista kärsivissä ympäristöissä. Raportin laatimiseksi olemme yhdistäneet voimamme 13 asiantuntijajärjestön, tutkimuslaitoksen ja pakolaisjohtoisen järjestön kanssa.
YK:n pakolaisjärjestö UNHCR:llä on Bakussa COP29-konferenssissa johtoryhmä, joka varmistaa, että pakenemaan joutuneiden ihmisten ahdinko ja heidän kiireellinen suojelun, rahoituksen ja tuen tarpeensa otetaan huomioon koko huippukokouksen keskusteluissa ja päätöksissä.
Jaa Facebookissa Jaa Twitterissä
