Kongolaisia pakolaisia esiintymässä yhteisötila Sopukassa Rautjärvellä.
Marraskuun 2023 lopussa YK:n pakolaisjärjestö UNHCR:n Pohjoismaiden ja Baltian edustuston kestävien ratkaisujen asiantuntija Erika Löfgren vieraili Kaakkois-Suomessa Rautjärven Simpeleellä tutustuakseen yhteisölähtöisen kotiutumisen pilottihankkeeseen. Pilotti käynnistettiin tammikuussa 2023, ja sitä rahoittaa EU:n turvapaikka-, maahanmuutto- ja kotouttamisrahasto AMIF. Suomen Punaisen Ristin johtama ohjelma yhdistää pakolaiset paikallisiin vapaaehtoisiin, ryhmiin ja yhteisöihin, ja rakentaa keskinäisiä suhteita tukeakseen vastaanottoa ja kotouttamista. Suurin osa käytännön kotouttamistarpeista on viranomaisten vastuulla, kun taas sosiaalista ja vapaa-ajan toimintaa järjestää vapaaehtoisten ryhmä uusien tulokkaiden kanssa, mikä tukee vasta saapuneita pakolaisia paikallisen verkoston rakentamisessa ja uuteen ympäristöön totuttelussa.
UNHCR:n Löfgren ylistää Rautjärven kunnan pyrkimystä osallistaa paikallisyhteisöjä, joka on tuottanut tulosta luomalla vastaanottavaisen ympäristön vasta saapuneille pakolaisille. Rautjärvi panostaa hyvään yhteishenkeen, ja jo olemassa olevien ryhmien ja yhteisöjen mobilisoiminen on ollut osasyy ohjelman menestykseen, kertoo Suomen Punaisen Ristin Kaakkois-Suomen kotoutumisen projektityöntekijä Sarianne Honkanen – avainasemassa on rakentaa polkuja jo olemassa oleviin yhteisöihin. ”Pakolaiset itse toivovat ihan yksinkertaisia asioita, kuten että joku tulisi heidän mukaansa jalkapalloharjoituksiin, ettei tarvitsisi mennä yksin”, Honkanen sanoo.
Rautjärven pakolaiset ovat kaikki kongolaisia ja heidät on uudelleensijoitettu Sambiasta. Jaettu tausta ja kulttuuri ovat auttaneet heitä tukemaan toisiaan uuteen, täysin erilaiseen ympäristöön asettautuessa. Kunnan yhteisötila Sopukka on tärkeä paikka vuorovaikutukselle ja sosiaalisten siteiden rakentamiselle niin pakolaisille kuin paikallisillekin: pakolaisyhteisö käyttää tilaa muun muassa kaikille avoimiin rukoushetkiinsä. Säännöllinen vuorovaikutus paikallisten kanssa on olennaista haastavan kielen oppimisessa luokkahuoneen ulkopuolella. Suomen kielen taito on ratkaisevan tärkeää esimerkiksi paikallispolitiikkaan osallistumisessa – Löfgrenin vierailun aikana pakolaiset itse ilmaisivat haluavansa osallistua enemmän paikalliseen yhteisöön ja suomalaiseen yhteiskuntaan yleensä.
Pakolaiset itse toivovat ihan yksinkertaisia asioita, kuten että joku tulisi heidän mukaansa jalkapalloharjoituksiin, ettei tarvitsisi mennä yksin.
Yhteisölähtöisen kotiutumisen pilotti on molempia osapuolia hyödyttävä hanke sekä pakolaisille että kunnalle: paikallinen integraatio tekee todennäköisemmäksi sen, että pakolaiset jäävät kunnan asukkaiksi ja elävöittävät paikallisyhteisöä. Rautjärven asukkaat ovat innostuneita tulokkaiden mukaan ottamisesta, ja esimerkiksi pakolaisten kuoro on ollut usein mukana julkisissa tapahtumissa ja esiintynyt syntymäpäivillä. Myös UNHCR:n Löfgren sai vierailunsa aikana nauttia laulu- ja tanssiesityksestä. Esitystä seuranneessa keskustelutilaisuudessa pakolaisten ryhmä kiitti Rautjärven yhteisöä vastaanotostaan, kun taas paikalliset viranomaiset ja asukkaat kiittivät puolestaan pakolaisyhteisöä positiivisen energian tuomisesta ja paikallisten rohkaisemisesta yksinäisyyden kulttuuria vastaan. ”Sitä on itsekin joutunut pohtimaan asioita – kun ajatellaan, että vielä muutama sukupolvi takaperin me suomalaisetkin olimme paljon yhteisöllisempiä”, toteaa SPR:n Honkanen.
Rautjärven kunnan kotoutumisohjaaja Jenni Aho, sisäministeriön Mika Alakontiola, SPR:n Sarianne Honkanen, Rautjärven
elinvoima- ja hankekehittäjä Sini Javanainen, YK:n pakolaisjärjestön Pohjoismaiden ja Baltian edustuston Erika Löfgren, Etelä-Karjalan
maahanmuuttopalveluiden kotoutumisen ohjaaja Katri Vänttinen ja Rautjärven hyvinvointisihteeri Elina Suntila.
Yhteisölähtöisen kotouttaminen on kehittyvä kestävä ratkaisu pakolaisille, joka edistää ja vaalii osallistavia yhteiskuntia. Kanadasta lähtöisin oleva yhteisölähtöisen kotiutumisen malli on viime vuosina herättänyt kasvavaa kiinnostusta kaikkialla Euroopassa. Valtioneuvoston teettämä selvitys yhteisöllisen sponsoroinnin mahdollisuuksista Suomessa tehtiin vuonna 2021. Maakohtaisesti räätälöityjä malleja on pilotoitu onnistuneesti koko alueella, myös Pohjoismaissa.
Lue lisää UNHCR:n työstä yhteisölähtöisen kotoutumisen parissa täältä.
Jaa Facebookissa Jaa Twitterissä
