Etiopia – valtio, joka isännöi lähes miljoona pakolaista ja toipuu parhaillaan väkivaltaisesta konfliktista, joka on pakottanut miljoonia pakenemaan kodeistaan – kohtaa nyt toisen humanitaarisen kriisin hengenvaarallisen sään muodossa.
Majoitussuojia Bokolmayon pakolaisleirillä Etiopiassa. © UNHCR/Tiksa Negeri
Etiopia on yksi Afrikan ja maailman eniten pakolaisia vastaanottavista maista, ja tarjoaa kansainvälistä suojelua yli 954 000 pakolaiselle ja turvapaikanhakijalle pääasiassa Etelä-Sudanista, Somaliasta, Eritreasta ja Sudanista. Marraskuussa 2020 alkanut ja nopeasti muille alueille levinnyt tuhoisa konflikti Tigrayn alueella Pohjois-Etiopiassa on myös johtanut miljoonien ihmisten maansisäiseen pakolaisuuteen. Jatkuva epävakaus on häirinnyt kipeästi tarvittavan humanitaarisen avun toimittamista kärsiville maan sisäisille pakkosiirtolaisille, paluumuuttajille ja pakolaisille.
Itä-Afrikka, Afrikan sarvi ja suurten järvien alue on myös yksi ilmastohaavoittuvimmista ”hotspot”-alueista maailmassa ja on viime vuosina kärsinyt äärimmäisistä kuivuudesta ja tulvista. Ankarat ympäristöolosuhteet sekä aiheuttavat pakkosiirtolaisuutta että tekevät tilanteesta sietämättömämmän jo pakoon joutuneille ja vastaanottajayhteisöille. Keväällä 2023 väkivaltaiset yhteenotot Somalian Laascaanoodissa pakottivat noin 100 000 ihmistä pakenemaan Etiopian Somali-osavaltioon, missä historian pisin kuivuus oli jo ennestään heikentänyt vastanottajayhteisöjen elinoloja. Tällä hetkellä samalla alueella on rankkoja tulvia, joiden arvioidaan koskettavan yli puolta miljoonaa ihmistä, joiden joukossa on Somaliasta tulleita pakolaisia. Noin 240 000 ihmistä on joutunut pakenemaan kodeistaan ja 1 000 satohehtaaria on tuhoutunut tulvien takia. Tartuntatautien, kuten koleran, leviämisen riski on kohonnut sanitaatioinfrastruktuurin vaurioituessa, ja terveyspalvelujen saatavuus on heikentynyt tuhoutuneiden teiden ja polttoaineen puutteen vuoksi. Kaikesta huolimatta, pakolaiset ja vastaanottavat yhteisöt ovat tukeneet toisiaan hätätilanteessa.
Pitkittyneiden ja kumulatiivisten kriisien valtavasta inhimillisestä hinnasta huolimatta Etiopian humanitaarinen tilanne on saanut yhä vähemmän julkista huomiota, ja 31. lokakuuta mennessä UNHCR Etiopiassa oli saanut vain 34% vuoden 2023 tarvittavasta rahoituksesta. Kohdentamattomalla rahoituksella on merkittävä rooli tuoreisiin hätätilanteisiin nopeasti reagoimisen mahdollistamisessa. Suomen kaltaiset joustavaan rahoitukseen sitoutuneet lahjoittajat mahdollistavat UNHCR:n hengenpelastavan toiminnan jatkamisen – myös unohdetuissa konteksteissa.
UNHCR kumppaneineen jakaa keskeisiä avustustarvikkeita, kuten vuodevaatteita, ruoanlaittovälineitä, vesisäiliöitä ja hygieniatarvikkeita perheille, jotka ovat joutuneet siirtymään äskettäisten tulvien vuoksi Somalin osavaltiossa Etiopiassa. Käteisavustuksen avulla he voivat ostaa materiaaleja majoitussuojien korjaamiseen ja rakentamiseen sekä muihin kiireellisiin tarpeisiin. Lisäksi hiekkasäkkejä on järjestetty suojaamaan ihmisiä tulvavesiltä.
Väkivallan puhkeaminen Khartumissa pakotti kokonaisia perheitä pakenemaan, joista monet olivat jo saaneet kansainvälistä suojelua Sudanissa. Sen lisäksi, että UNHCR tarjosi kotiseudultaan siirtymään joutuneille henkilöille rajalla ruokaa, suojaa ja lääketieteellistä apua, se perusti rajanylityspaikan lähelle suojelupisteen huolehtimaan pakkosiirtolaisten erilaisista suojeluun liittyvistä kysymyksistä ja tunnistamaan esimerkiksi sukupuoleen perustuvasta väkivallasta selvinneet, ilman huoltajaa maahantulleita lapsia sekä henkilöitä, joilla on erityistarpeita, ja ohjaamaan heidät asianmukaisiin palveluihin.
UNHCR:n tukema ruoanjakelukeskus Melkadidan pakolaisleirillä tarjoaa ruoka-apua pakolaisille, maan sisällä siirtymään joutuneille ja vastaanottavan yhteisön jäsenille. Myös aliravitsemuksesta kärsivät lapset voivat saada hoitoa keskuksessa. Pitkän aikavälin ruokaturvan rakentamiseksi ja yhteisöjen omavaraisuuden vahvistamiseksi UNHCR kumppaneineen oli toukokuuhun mennessä jakanut lannoitetta ja polttoainetta kattaen 86 hehtaarin viljelyn Melkadidassa.
Kohdentamaton rahoitus on välttämätöntä nopeasti kehittyviin hätätilanteisiin vastaamisessa: Laascaanoodista Etiopian Doolo-vyöhykkeelle pakenevien pakolaisten saapuessa paikallisten terveyskeskusten resurssit ehtyivät nopeasti. UNHCR pystyi lahjoittamaan generaattorin ja ambulanssin Mirqaanin paikalliselle klinikalle veden, COVID-19- ja tuhkarokko-rokotteiden ja muiden lääkkeiden ohella sekä pakolaisten että vastaanottavan yhteisön tukemiseksi. Ahtaissa majoitusoloissa rokottaminen on välttämätöntä tartuntatautien leviämisen ehkäisemiseksi.
Vammaiset ja vakavasti sairaat henkilöt kohtaavat syrjintää ja fyysisiä esteitä avun saamisessa, erityisesti tilapäisissä leiriolosuhteissa. Arviolta 16 prosenttia Etiopian Somali-osavaltion pakolaisista on vammaisia. UNHCR pyrkii varmistamaan, että ihmisille, joilla on erityistarpeita, tarjotaan räätälöityjä järjestelyjä, esimerkiksi koulutuksen ja ruoka- ja avustustuotteiden jakamisen toteuttaminen esteettömästi.
Arviolta 56 prosenttia Etiopian pakolaisista on alle 17-vuotiaita kouluikäisiä lapsia, mutta resurssien puute uhkaa UNHCR:n kykyä tarjota koulutusta. Lahjoittajien, kuten Suomen, lahjoitukset auttavat UNHCR:ää järjestämään koulutusta pakolaislapsille – kuvassa somalialaiset pakolaistytöt opiskelevat englantia tablettien avulla Melkadidan alakoulussa – sekä tukea opiskelijoita stipendien hakemisessa jatko-opintoja varten.
Suomi lahjoittajana:
Suomi on UNHCR:lle tärkeä kumppani, ja se on lahjoittanut UNHCR:lle 20,9 miljoonaa dollaria vuonna 2023, josta 38 % on kohdentamatonta. Suomen monivuotinen joustava rahoitus on ollut välttämätöntä UNHCR:n toiminnan jatkamisessa pakkosiirtolaisten suojelemiseksi ja auttamiseksi uusissa ja pitkittyneissä hätätilanteissa, kuten Etiopiassa, jonne Suomi myös osallistui 2,20 miljoonalla dollarilla maakohtaisten yhteisrahastojen kautta. Vuonna 2022 Suomi oli 14. suurin valtion avunantaja UNHCR:lle asukasta kohden 27,5 miljoonalla dollarilla, josta 8,2 miljoonaa dollaria oli kohdentamatonta.
Jaa Facebookissa Jaa Twitterissä
