UNHCR on kerännyt yhteen vastauksia usein kysyttyihin kysymyksiin liittyen Suomen ja Venäjän välisen rajan tilanteeseen.
Onko Suomen itäraja kokonaan suljettu turvapaikanhakijoilta?
On, 30. marraskuuta 2023 alkaen kaikki Venäjän ja Suomen väliset rajanylityspaikat ovat väliaikaisesti kiinni.
17. marraskuuta 2023 suljettiin neljä rajanylityspaikkaa Etelä-/Kaakkois-Suomessa Imatralla, Niiralassa, Nuijamaalla ja Vaalimaalla. Valtioneuvosto päätti 22. marraskuuta sulkea kolme lisärajapistettä Vartiuksessa, Sallassa ja Kuusamossa, jolloin yksi rajanylityspaikka jäi auki Raja-Jooseppiin Pohjois-Suomessa. 28. marraskuuta valtioneuvosto tiedotti viimeisen rajanylityspaikan sulkemisesta kahdeksi viikoksi 13. joulukuuta asti.
Kuinka monta turvapaikkahakemusta Suomi on vastaanottanut?
Kaiken kaikkiaan Suomi vastaanotti vuonna 2022 yhteensä 5 827 turvapaikkahakemusta. Vuonna 2023 tähän mennessä on vastaanotettu yhteensä 3 568 turvapaikkahakemusta.
Lisäksi Suomi vastaanotti 47 302 tilapäistä suojelua koskevaa hakemusta vuonna 2022 (pääasiassa Ukrainan sodan yhteydessä) ja 17 807 hakemusta 2023 marraskuuhun mennessä.
Raporttien mukaan Suomeen saapui Venäjän federaation rajan kautta viime viikkojen aikana noin 1000 turvapaikanhakijaa, joista suurin osa oli Somaliasta, Syyriasta ja Jemenistä, verrattuna alle sataan henkilöön vuoden ensimmäisen kuuden kuukauden aikana.
Voivatko hallitukset sulkea rajanylityspaikkoja kansainvälisen lainsäädännön mukaan?
Hallituksella on laillinen oikeus valvoa rajojaan kansainvälisten velvoitteidensa ja kansainvälisen pakolaisoikeuden mukaisesti. Myös silloin, kun rajat ovat kiinni, valtioiden on taattava ja turvattava kansainvälistä suojelua hakevien oikeudet kansallisen, eurooppalaisen ja kansainvälisen oikeuden mukaisesti ja siten annettava pääsy alueelle ja turvapaikkamenettelyihin. Euroopan ihmisoikeustuomioistuimen mukaan, jos valtio on antanut todellisen ja tehokkaan mahdollisuuden hakea kansainvälistä suojelua esimerkiksi tietyillä rajanylityspaikoilla, valtio voi estää maahantulon rajan muissa kohdissa. Täydellinen rajan sulkeminen, joka estää turvapaikanhakijoita hakemasta turvapaikkaa, olisi kuitenkin kansainvälisen oikeuden ja palauttamiskiellon periaatteen vastaista.
Mitä palauttamiskiellon periaate tarkoittaa?
Palauttamiskiellon periaate viittaa valtioiden yleiseen ja sitovaan velvollisuuteen olla palauttamatta henkilöä maahan, jossa häntä uhkaa kidutus, julma, epäinhimillinen tai halventava kohtely tai rangaistus, tai muu peruuttamaton vahinko. Tämä on keskeinen suojeluperiaate, joka ilmaistaan selvimmin vuoden 1951 pakolaisten asemaa koskevan yleissopimuksen 33 artiklassa. Se on kansainvälisen tapaoikeuden normi, joka toistetaan muissa kansainvälisissä ja alueellisissa ihmisoikeusasiakirjoissa.
Palauttamiskielto koskee kaikkia ihmisiä ilman syrjintää. Se koskee pakolaisia, myös niitä, joita ei ole virallisesti tunnustettu pakolaisiksi, sekä turvapaikanhakijoita, joiden asemaa ei ole vielä määritetty. Palauttamiskieltoa sovelletaan kaikkiin maastapoistamismuotoihin, mukaan lukien pakkosiirtäminen, karkottaminen, luovuttaminen, epävirallinen siirto tai ”luovuttaminen” sekä maahanpääsyn kieltäminen rajalla.
Onko palauttamiskiellon periaatteeseen poikkeuksia?
Palauttamiskiellon periaate pätee kaikissa tilanteissa, mukaan lukien hätätilanteet, joukottainen maahantulo ja aseelliset selkkaukset. Euroopan ihmisoikeustuomioistuin on vahvistanut palauttamiskiellon ehdottoman luonteen.
Vaikka vuoden 1951 pakolaisten asemaa koskevan yleissopimuksen 33 artiklan 2. kohdassa määrätään tietyistä poikkeuksista palauttamiskiellon periaatteeseen, kuten kaikki poikkeukset ihmisoikeustakuista, poikkeuksista palauttamiskiellon periaatteeseen on tulkittava rajoittavasti ja suhteellisuusperiaatetta täysimääräisesti kunnioittaen. Art. 33 §:n 2 kohdan toimeenpano edellyttää turvapaikkamaan yksilöllistä toteamista, että kyseinen henkilö muodostaa nykyisen tai tulevan vaaran vastaanottajamaan turvallisuudelle tai yhteisölle.
Entä pääsy turvapaikkamenettelyyn Suomessa?
Suomen viranomaiset ovat vastuussa turvapaikkahakemusten käsittelystä ja niistä päättämisestä. Suomen viranomaiset ovat ilmoittaneet käsittelevänsä kaikki itärajan virallisen rajanylityspaikan ylittäneiden turvapaikkahakemukset. Kielteiseen päätökseen voi valittaa Suomen hallinto-oikeuteen. Myönteisen päätöksen saanut hakija saa oleskeluluvan Suomessa.
Mitä mieltä UNHCR on turvapaikanhakijoiden ja pakolaisten instrumentalisoinnista?
UNHCR on huolissaan siitä, että valtiot käyttävät turvapaikanhakijoita ja pakolaisia ilmeisesti poliittisten päämäärien saavuttamiseksi. Ihmiset eivät ole eivätkä saa koskaan olla pelinappuloita geopoliittisissa peleissä. Jokaisen henkilön oikeus päästä alueelle ja hakea turvapaikkaa on pakolaislain kulmakivi.
Millaista tukea UNHCR tarjoaa Suomen hallitukselle?
UNHCR käy säännöllistä vuoropuhelua Suomen hallituksen kanssa ja on valmis antamaan teknistä tukea. UNHCR tekee yhteistyötä sisäministeriön kanssa turvapaikka- ja kansalaisuudettomuusasioiden oikeudellisen ja poliittisen kehityksen tukemiseksi.
Millaista tukea UNHCR tarjoaa turvapaikanhakijoille?
UNHCR puolustaa turvapaikanhakijoiden ja pakolaisten pääsyä alueelle ja oikeutta hakea turvapaikkaa.
UNHCR toimii yhteistyössä suomalaisten kumppaneidensa kanssa tarjotakseen neuvoja ja apua turvapaikanhakijoille, pakolaisille ja kansalaisuudettomille henkilöille. Lisätietoja saat UNHCR:n Suomen ohjesivulta https://help.unhcr.org/finland/where-to-find-help-in-finland/.
Tämä UKK on päivitetty 30. marraskuuta.
Jaa Facebookissa Jaa Twitterissä
