KAIKILLA ON OIKEUS PERHEESEEN. MYÖS PAKOLAISILLA.

Maailmassa on tällä hetkellä YK:n pakolaisjärjestö UNHCR:n arvion mukaan yli 82 miljoonaa kotinsa pakon edessä jättänyttä ihmistä. Kun ihminen perheineen joutuu kriisitilanteeseen ja sen myötä jättämään kotinsa esimerkiksi sodan tai häneen kohdistuvan vainon johdosta, on hyvin yleistä, että perheen jäsenet ajautuvat olosuhteiden pakosta eroon toisistaan. Perheillä ei yksinkertaisesti ole rahaa tai mahdollisuuksia matkustaa yhdessä pitkiä matkoja päästäkseen turvalliseen maahan. Turvaan saattaa lähteä ensimmäisenä vain se, johon kohdistuu kaikista suurin uhka. Perheitä myös erotetaan pakolla, eivätkä he välttämättä puutteellisten asiakirjojen takia pysty todistamaan olevansa perheenjäseniä. 

Perheenyhdistäminen on määritelty ulkomaalaislaissa. Se tarkoittaa sitä, että henkilölle, joka ei asu Suomessa, voidaan myöntää oleskelulupa Suomeen sen perusteella, että hänellä on Suomessa perheenjäsen. Perheenjäseneksi katsotaan lain mukaan Suomessa asuvan henkilön avio- tai avopuoliso sekä alle 18-vuotias naimaton lapsi, jonka huoltaja on Suomessa asuva henkilö tai tämän aviopuoliso. Jos Suomessa asuva henkilö on alaikäinen lapsi, perheenjäsen on hänen huoltajansa. Perheenyhdistämisen kautta ei siis ole pääsääntöisesti mahdollista saada luokseen esimerkiksi isovanhempia, sisaruksia tai serkkuja.  

Mitä hyötyjä perheenyhdistämisellä on? 

Perheen poissaolo ja huoli perheestä vaikuttavat ihmiseen syvästi. Perheestään erossa elävillä on useammin masennusoireita, univaikeuksia ja ahdistuneisuutta. Heillä on tutkimuksen mukaan myös heikompi kielitaito kuin perheensä kanssa elävillä ja lisäksi heidän riskinsä keskeyttää koulutus on suurempi. Pakolaisperheissä vanhempi joutuu useasti vastentahtoisesti yksinhuoltajaksi ja kantamaan yksin vanhemmuuden vastuuta. Perheen rakkaus on voimavara, jota yhteiskunta ei pysty ikinä korvaamaan. Elämä oman rakkaan perheen kanssa tukee tutkitusti maahanmuuttaneiden kotoutumista yhteiskuntaan ja ihmisten hyvinvointia.

Mitä esteitä perheenyhdistämiselle on?  

Suomi on kiristänyt perheenyhdistämiseen liittyviä lakeja ja käytäntöjä useaan otteeseen 2010-luvulla. Perheenyhdistämisen haasteena ovat oikeudelliset, taloudelliset ja käytännön esteet. Viimeisimpänä on vuonna 2016 tehty lakimuutos, jonka myötä kaikkien pakolaisten, myös alaikäisten lapsien, tulee täyttää tietyt toimeentuloedellytykset saadakseen perheensä luokseen Suomeen. Toimeentuloedellytys tulee voimaan, jos suojelua myönnetty henkilö ei pysty jättämään perheenyhdistämishakemusta kolmen kuukauden kuluessa oleskeluluvan myöntämisestä. 

Toimeentuloedellytys esteenä

Kun Suomeen saapuneelle henkilölle on myönnetty kansainvälistä suojelua eli turvapaikka, on hänen ulkomailla oleskelevalla perheenjäsenellään kolme kuukautta aikaa jättää perhesidehakemus. Kun kolme kuukautta on kulunut, on pakolaisen osoitettava, että hänellä on riittävä toimeentulo elättääkseen perheenjäsenensä. Saadakseen perheenjäsenensä Suomeen on Suomessa olevan perheenjäsenen siis ansaittava säännöllisesti tietyn verran rahaa. Jos perheessä on esimerkiksi kaksi aikuista ja kaksi alaikäistä lasta, verojen jälkeen toimeentuloon vaadittavista tuloista tulee jäädä jäteen 2 600 euroa kuukaudessa. Tässä esimerkkitapauksessa lähes puolet suomalaista eivät saisi perheenjäseniään Suomeen vaadittujen tulojen perusteella. On kohtuutonta vaatia, että Suomen kieltä taitamaton ja konfliktien keskeltä paennut henkilö pääsisi heti Suomeen tullessaan kokoaikatyöhön. Perheenyhdistämisen toimeentuloedellytys tulee poistaa kaikilta kansainvälistä suojelua saaneilta ihmisiltä. 

Muut käytännön esteet

Ennen viime vuosien perheenyhdistämiskiristyksiä Suomessa asuva perheenjäsen, eli perheenkokoaja, sai panna hakemuksen vireille hakijoiden puolesta. Nykyisen perhesiteen perusteella saatavan oleskelulupahakemuksen voi laittaa vireille ainoastaan ulkomailla asuva hakija itse. Lisäksi hakemuksen voi laittaa vireille ainoastaan tietyissä määrätyissä lähetystöissä, jotka eivät välttämättä sijaitse hakijan omaan maan sisällä. Näin ollen hakemuksen tekevän perheenjäsenen on usein matkustettava tunnistautumaan Suomen lähetystöön vieraaseen valtioon ja oleskeltava siellä laillisesti, kunnes hän saa päätöksen oleskeluluvasta. Erityisesti konfliktien ja kriisien keskellä matkustaminen on vaarallista ja vaikeaa. Kalliiden matkojen lisäksi vieraaseen valtioon perhesidehakemuksen jättäminen itsessään maksaa 540 euroa. Merkittävällä osalla paenneista ei ole tarpeeksi rahaa viisumiin tai hakemuksen jättämiseen tai tarvittavia asiakirjoja matkustamista varten. Nämä vaatimukset asettavat pakolaiset eriarvoiseen asemaan. Vain he, joilla on varaa, saavat viettää arkensa yhdessä perheensä kanssa. Perhesidehakemuksen vireillepano on kallista ja vaikeaa pakolaisuudessa oleville ihmisille. Turvallisissa oloissa Suomessa oleskelevalle henkilöllä eli perheenkokoajalla tulisi olla mahdollisuus laittaa perheenyhdistäminen vireille.

Perheenyhdistäminen – animaatio

Miten perheenyhdistämistä tulisi helpottaa? 

1. Toimeentuloedellytys tulisi poistaa kaikilta kansainvälistä suojelua saaneilta ihmisiltä
2. Lapsen edun tulisi olla ensisijainen arviointiperuste kaikissa lapsia koskevissa päätöksissä 
3. Perheenyhdistämisprosessi on tehtävä helpommaksi mahdollistamalla hakemuksen vireillepano Suomessa, laajentamalla edustusverkostoa ja kohtuullistamalla hakemusmaksuja 
4. Ulkomaalaislakia tulee tulkita perus- ja ihmisoikeuslähtöisesti