Suomi vahvistaa tukeaan UNHCR:lle
”Olemme kiitollisia Suomen tuesta UNHCR:lle. Suomi on merkittävä UNHCR:n rahoittaja, ja sen tuki Syyrian kriisissä sekä Afrikan ja Aasian pakolaistilanteissa lievittää tuhansien pakolaisten ja maansisäisten pakolaisten kärsimyksiä sekä takaa heidän suojelunsa. Suomen jatkuva tuki UNHCR:lle auttaa heikoimmassa asemassa olevia, kuten lapsia, naisia ja vammaisia, maissa ja alueilla, joissa tarve on suurin”, sanoo Pia Prytz Phiri, Pohjois-Euroopan alueellinen edustaja.
Lisäksi Phiri ottaa ilolla vastaan Suomen päätöksen nostaa uudelleensijoituskiintiötään 300 paikalla ja varata 500 paikkaa syyrialaisille pakolaisille vuonna 2014. Tällä hetkellä Suomi on yksi 20 maailman maasta, jotka ovat luvanneet vastaanottaa Syyrian pakolaisia uudelleensijoittamisen tai humanitäärisen maahanpääsypolitiikan nimissä.
Syyrian konflikti on ajanut yli 2,7 miljoonaa ihmistä maanpakoon. Lähes kaikki pakolaiset ovat paenneet Syyrian naapurimaihin, joiden oma yhteiskunta ja talous ovat kovan paineen alla. Noin 6,5 miljoonaa ihmistä on paennut kodeistaan Syyrian konfliktitilanteen takia, ja 5,5 miljoonaa lasta kärsii nyt maan sisällä ja naapurimaissa.
Pakolaisten rekisteröintiin panostettiin lisää, jotta pystyttäisiin vastaamaan vuoden 2013 hälyttävän suureen maastapakoon ja jotta pakolaisille voitaisiin taata riittävä suojelu ja tarvittavat asiakirjat. Näin rekisteröinnin odotusajat pienenivät muutamaan tuntiin. Perustettiin myös mobiileja rekisteröintitiimejä, jotta Syyrian rekisteröitymättömät pakolaiset tavoitettaisiin paremmin. Lisäksi UNHCR jakoi yli 196 000 telttaa pakolaisille, jotka elävät leireillä tai epävirallisilla alueilla Syyrian naapurimaissa. Kouluja ja psykososiaalista apua tarjoavia laitoksia perustettiin, ja jaettiin 5,7 miljoonaa huopaa, 4,9 miljoonaa patjaa ja 870 000 keittiövälinepakettia. Kylmälle talvikaudelle UNHCR toimitti telttojen eristyksiä, lämpöpeittoja, liesiä, vaatteita ja polttoainetta, lämmitystä kouluihin sekä raha-avustuksia. Syyriassa UNHCR tavoitti yli 3,2 miljoonaa ihmistä ja jakoi heille yli 8 miljoonaa erilaista hätäaputarviketta.
Vuonna 2013 Suomi oli UNHCR:n 15. suurin rahoittaja. Suomen kokonaisavun 27,2 miljoonasta dollarista 9,1 miljoonaa oli korvamerkitsemätöntä tukea. 7,8 miljoonaa dollaria osoitettiin Syyrian hätätilanteeseen. 7 miljoonaa dollaria kohdennettiin Afrikkaan, erityisesti Somalian pakolaisongelmaan ja hätätilanteisiin Malissa, Etelä-Sudanissa ja Keski-Afrikan tasavallassa. 2,6 miljoonaa dollaria osoitettiin lähinnä pitkäaikaisiin pakolaistilanteisiin Pakistanissa, Afganistanissa ja Iranissa.
Vuonna 2014 Suomi on toistaiseksi tukenut UNHCR:n toimintaa kaikkialla maailmassa 9,5 miljoonalla dollarilla. Tukea on annettu 4,1 miljoonaa dollaria Syyrian tilanteeseen, 2,8 miljoonaa dollaria Lounais-Aasiaan (Afganistaniin, Iraniin ja Pakistaniin), 2,1 miljoonaa dollaria Etiopiaan, 2,1 miljoonaa dollaria Keniaan, 1,4 miljoonaa dollaria Myanmarin tilanteeseen ja 137 931 dollaria luottamusta lisääviin toimiin Länsi-Saharassa.
Page 1 of 4
-
UNHCR:n lausunto Suomen ulkomaalaislakiin esitetyistä muutoksista (perheenyhdistäminen)
13.11.2024UNHCR:n Pohjoismaiden ja Baltian maiden edustusto on toimittanut lausuntonsa esityksestä muuttaa Suomen ulkomaalaislakia (Hallituksen esitys eduskunnalle ulkomaalaislain muuttamisesta (tilapäinen suojelu)). Ukrainan täysimittaisen hyökkäyksen myötä Suomen hallitus päätti laajentaa tilapäistä suojelua Ukrainasta tuleville pakolaisille. Ulkomaalaislakia muutettiin siten, että tilapäinen suojelu voidaan myöntää enintään kolmen vuoden ajaksi. Esityksessä ehdotetaan, että tämä kolmen […]
-
UNHCR:n lausunto Suomen ulkomaalaislakiin esitetyistä muutoksista (perheenyhdistäminen)
13.11.2024UNHCR:n Pohjoismaiden ja Baltian maiden edustusto on toimittanut lausuntonsa esityksestä muuttaa Suomen ulkomaalaislakia (Hallituksen esitys eduskunnalle ulkomaalaislain muuttamisesta). Esityksen tarkoituksena on tiukentaa perheenyhdistämisen edellytyksiä. Ehdotus esittää useita rajoituksia liittyen oleskeluluvan myöntämiseen perhesiteen perusteella Suomessa, mukaan lukien asumisaikavaatimuksen, vähimmäisikävaatimuksen puolison perheenyhdistämisessä sekä toimeentuloedellytyksen kansainvälistä suojelua saavan alaikäisen perheenkokoajan perheenjäsenelle. UNHCR on […]
-
Unity EURO Cup edistää osallisuutta ja monimuotoisuutta jalkapallon kautta
11.10.2024Latvia päihitti Suomen 4-1 vuoden 2024 Unity EURO Cup-kilpailussa, joka toi yhteen pakolaiset ja vastaanottavat yhteisöt sosiaalista integraatiota edistävässä uraauurtavassa aloitteessa.
-
UNHCR:n lausunto Suomen ulkomaalaislakiin esitetyistä muutoksista
08.07.2024UNHCR:n Pohjoismaiden ja Baltian edustusto on jättänyt lausuntonsa esityksestä muuttaa Suomen ulkomaalaislakia (Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi ulkomaalaislain muuttamisesta). Esityksellä pyritään tehostamaan maassa laittomasti oleskelevien ihmisten maasta poistamista, suojelemaan paremmin yleistä järjestystä, yleistä turvallisuutta ja kansallista turvallisuutta sekä lisäämään valmiuksia ”ennalta-arvaamattomiin” tilanteisiin. Esityksellä pyritään muun muassa lisäämään uusia säilöön ottamisen edellytyksiä, […]
-
Sa Myer Oo on Suomen Pakolaisavun Vuoden Pakolainen 2024
18.06.202411-vuotias tyttö istuu bussissa ja katsoo ikkunasta ohi vilahtelevaa keväistä metsämaisemaa. Mielessä pyörii kysymys: ”Täällähän on vain puita – mihinkähän meidät viedään?”. Tuo tyttö on San, viralliselta nimeltään Sa Myer Oo, Vuoden 2024 pakolainen, joka saapui perheensä kanssa Suomeen viileänä toukokuisena päivänä vuonna 2007, sattumalta juuri hänen syntymäpäivänään. San, hänen […]
-
Suomen rajojen sulkeminen turvapaikanhakijoilta luo vaarallisen ennakkotapauksen, varoittaa UNHCR
22.05.2024Geneve/Tukholma — Suomen noin 1300 kilometrin pituinen itäinen maaraja Venäjän federaation kanssa on ollut suljettuna joulukuun 2023 puolivälistä lähtien. UNHCR tunnustaa Suomen ainutlaatuisen ja haastavan geopoliittisen aseman, ja että se on oikeutettu valvomaan ja hallinnoimaan rajojaan. UNHCR suhtautuu myönteisesti joihinkin lakiehdotukseen tehtyihin muutoksiin, kuten yksilöllisten arviointien merkityksen tunnustamiseen, mutta korostaa, että […]
-
Annika Sandlund ja Annu Lehtinen: Suomi on tienhaarassa ihmisoikeuksia ja suojelua kunnioittavana valtiona
07.05.2024Artikkelin kirjoittanut UNHCR:n Pohjoismaiden ja Baltian toimiston edustaja Annika Sandlund ja Pakolaisavun toiminnanjohtaja Annu Lehtinen.
-
Suomen ei tule tietoisesti rikkoa kansainvälisiä sopimuksia rajoittamalla suojelua tarvitsevien ihmisten oikeuksia
27.03.2024Tämä on UNHCR:n Pohjoismaiden ja Baltian edustuston, Suomen Punaisen Ristin, Suomen Pakolaisavun ja Suomen YK-liiton yhteinen kannanotto. Suomi suunnittelee maahantulon välineellistämisen torjumiseksi väliaikaisia toimenpiteitä, joilla rajoitettaisiin oikeutta hakea turvapaikkaa osalla Suomen rajaa tai rajan läheisyydessä, Suomen suvereniteetin ja kansallisen turvallisuuden turvaamiseksi. Tunnistamme Suomen kohtaamat haasteet. Suomella on oikeus valvoa ja […]
-
UNHCR:n lausunto Suomen hallituksen lakiluonnoksesta väliaikaisista toimenpiteistä
25.03.2024UNHCR:n Pohjoismaiden ja Baltian edustusto on toimittanut lausuntonsa lakiluonnoksesta väliaikaisista toimenpiteistä (Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi väliaikaisista toimenpiteistä välineellistetyn maahantulon torjumiseksi). Esityksen tavoitteena on torjua vieraan valtion tai muun toimijan Suomeen kohdistamaa vaikuttamista, joka tapahtuu maahantulijoita hyväksikäyttämällä. Esityksessä asetetaan ehdot sille, milloin ja miten hallitus voi rajoittaa kansainvälistä suojelua koskevien hakemusten […]
-
UNHCR:n lausunto Suomen kansalaisuuslakiin esitetyistä muutoksista
22.03.2024UNHCR:n Pohjoismaiden ja Baltian edustusto on jättänyt huomionsa esityksestä muuttaa Suomen kansalaisuuslakia (hallituksen esitys eduskunnalle laiksi kansalaisuuslain muuttamisesta). Esityksen tavoitteena on kannustaa ulkomaalaisia kotoutumaan Suomeen ja varmistaa ulkomaalaisen riittävät valmiudet kotoutumiseen pidentämällä asumisaikaedellytystä kansalaisuuden saamiseksi. Kansalaisuuden saamisen asumisaikaedellytystä pidennetään sekä kansainvälistä suojelua saavien että kansalaisuudettomien henkilöiden kohdalla. Lisäksi ehdotetaan, että […]