Suomessa asuva irakilaispakolainen Mustafa Abdulameer halusi ehdottomasti hyödyntää omaa osaamistaan ja kokemustaan, ja hieman tukea saatuaan hän onnistuikin oman yrityksen perustamisessa.
Mustafa esittekemässä Corrsyä Slush 2021 -tapahtumassa. Slush on Helsingissä vuosittain järjestettävä startup- ja teknologiatapahtuma, joka mahdollistaa startup-yritysten perustajien ja sijoittajien kohtaamisen. ©Slush/Riku Kyla
Mustafa Abdulameer eli ”hyvää elämää” Irakissa – hän oli valmistunut insinööriksi ja perustanut oman lääkealan markkinointiyrityksen. Hän joutui kuitenkin jättämään vanhan elämänsä taakseen, kun hän pakeni Irakista vuonna 2015 välttääkseen värväyksen sotilaalliseen ryhmittymään. Kuten niin monen muunkin, myös Mustafan oli lähdettävä vaaralliselle matkalle. Hän ylitti Välimeren pienessä kumiveneessä ja matkusti useiden maiden läpi ennen saapumistaan Suomeen.
Mustafa saapuessaan Suomeen vuonna 2015. © Yksityinen
Vaikka matka oli rankka, ensimmäiset kuusi kuukautta Suomessa olivat Mustafan elämän haastavimmat. Hän asui ahtaassa huoneessa vastaanottokeskuksessa ilman mitään tekemistä.
”Maahanmuuttojärjestelmä näki minut vain numerona. Osaamistani aliarvioitiin, ja kotouttamisjärjestelmän ihmiset sanoivat minulle, etten voisi saada siivoojaa parempaa työtä”, hän kertoo.
Mustafa ei kuitenkaan luovuttanut. Hän halusi hyödyntää osaamistaan ja saada aikaan muutosta. Matka tätä tavoitetta kohti alkoi, kun hän kuuli Startup Refugees Finlandista, uudesta järjestöstä, joka tarjoaa työllistymiseen ja yrittäjyyteen liittyvää tukea pakolaisille.
Mustafa alkoi tehdä vapaaehtoistyötä kääntäjänä ja sai useita toimeksiantoja Startup Refugeesin yrittäjyys- ja verkostoitumistapahtumien kautta. Tehtyään vuoden vapaaehtoistyötä Startup Refugeesilla Mustafa sai työpaikan yhteisökoordinaattorina (Community Coordinator). Hän oli hyvin omistautunut työlleen ja eteni urallaan ensin yrittäjyysohjelman päälliköksi (Business Program Manager), ja sitten koko ohjelman johtoon (Head of the Business Program) ja lopulta Startup Refugeesin kansainväliseksi johtajaksi (Global Director).
Hän löysi yrittäjyyden palon itsessään uudelleen. Mustafa oli perustanut ensimmäisen yrityksensä jo 15-vuotiaana; yrityksen, joka tarjosi internetyhteyksiä naapurustolleen.”Pidän itseäni yrittäjänä, joka pyrkii aina vastaamaan ihmisten tarpeisiin”, Mustafa sanoo.
Hän työskenteli ympäri vuorokauden, kävi kursseilla, osallistui yrittäjyysohjelmaan ja kehitti omaa liikeideaansa. Vuodesta 2020 lähtien Mustafa on toiminut yhtenä startup-yritys Corrsyn perustajista ja sen toimitusjohtajana.Corrsy on opetukseen tarkoitettu mobiilipeli, joka on suunnattu kouluikäisille lapsille Mustafan kotiseudulla Lähi-Idässä. Yrityksen ensimmäinen kohdealue on Irak.
Sovellus tarjoaa opetusmateriaaleja, jotka noudattavat paikallista opetussuunnitelmaa, mutta perustuvat suomalaisiin opetusperiaatteisiin. Sovellus tarjoaa edullisemman ja joustavamman vaihtoehdon yksityiselle tukiopetukselle, joka on Lähi-Idässä yleistä.
Mustafa korostaa, että tie Corrsyn perustamiseen ja yrittäjyyteen Suomessa ei olisi auennut ilman Startup Refugeesin tukea.
”Eräs sijoittaja sanoi minulle kerran, että vaikka suomalaisten on tehtävä paljon töitä sijoitusten saamiseksi, pakolaisten on tehtävä töitä tuplasti enemmän. Pakolaisilla ei ole tukenaan samanlaista verkostoa, takaajia tai uskottavuutta.”
Mustafa Startup Refugees Gardenissa Flow-festivaaleilla Suomessa vuonna 2019. Täällä Startup Refugees ja heidän yrittäjänsä pitävät ponnahdusikkunoita ja esittelevät liikeideansa festivaalivieraille. © Mitro Härkönen
Startup Refugees tarjoaa apua liittyen muun muassa verotukseen, suomalaiseen viranomaisjärjestelmään sekä investointi- ja rahoitusmahdollisuuksiin. Startup Refugees tuo myös yhteen pakolaisia ja mentoreita eri toimialoilta sekä järjestää tapahtumia, joissa yrittäjätiimit voivat testata ideoitaan ja tuotteitaan oikeiden asiakkaiden kanssa. Vuonna 2022 Startup Refugees vastaanotti 570 hakemusta ja 159 ilmoittautumista. Kaiken kaikkiaan Startup Refugees on auttanut pakolaisia perustamaan Suomeen yhteensä 69 rekisteröityä yritystä. Startup Refugeesin työllistymisohjelma on myös tarjonnut Suomessa pakolaisille yli 1500 työpaikkaa.
”Aloitimme yrittäjyysohjelman, koska huomasimme, että Suomeen hiljattain tulleiden pakolaisten yrittäjähenkisyys oli hyvin korkea”, sanoo Elisa Vepsäläinen, Startup Refugees Finlandin toimitusjohtaja. ”Suomeen vasta saapuneet pakolaiset haluavat aidosti ansaita oman elantonsa. He eivät halua olla riippuvaisia sosiaalietuuksista. Heillä on hyviä ideoita, ja moni heistä haluaisi perustaa oman yrityksen. Koska Suomen järjestelmä on kuitenkin hyvin erilainen kuin se, mihin he ovat tottuneet, monet heistä tarvitsevat hieman tukea tämän tavoitteen saavuttamiseksi.”
UNHCR:n Pohjoismaiden ja Baltian maiden edustuston kotouttamisvastaava Karolis Zibas kertoo, että Startup Refugeesin kaltaiset ohjelmat ovat tärkeitä pakolaisten työllistymisen ja yrittäjyyden edistämisen kannalta.
”Työllistyminen ja pääsy vastaanottavan yhteiskunnan työmarkkinoille on merkittävä askel kohti pakolaisten omatoimisuutta ja onnistunutta kotoutumista”, hän sanoo. ”Kuten muuallakin maailmassa, myös Pohjoismaissa ja Baltiassa pakolaiset ovat osoittaneet vahvaa yrittäjyyspotentiaalia perustamalla yrityksiä sekä luomalla sosiaalisia ja kansalaisyhteiskuntaa tukevia hankkeita.”
Mustafan Corrsy-sovellusta ja sen verkko-opetusmateriaaleja käyttää tällä hetkellä 167 000 keskiasteen oppilasta Irakissa. Mustafan kunnianhimoisiin tavoitteisiin kuuluu liiketoiminnan kasvattaminen ja koulutuspalvelujen laajentaminen muihinkin Lähi-Idän maihin. Täten hän omalta osaltaan tarjoaisi lisä- ja tukiopetusta, joka on hyvin tärkeää ja hyödyllistä monelle Lähi-Idän alueen koululaiselle.
” Minulle on ollut erittäin tärkeää, että saan työstä, jota olen tehnyt intohimolla nyt monta vuotta, hyvää palautetta sen käyttäjiltä”. Mustafa sanoo ja kiittää samalla uutta kotimaataan ja ihmisiä, jotka ovat auttaneet häntä saavuttamaan tavoitteensa.
”Pidän monista asioista Suomessa, mutta kaikkein eniten pidän suomalaisista ihmisistä. He ovat tukeneet minua valtavasti pyytämättä ikinä mitään korvaukseksi.”
Jaa Facebookissa Jaa Twitterissä
