YK:n pakolaisjärjestö UNHCR ja Pelastakaa Lapset ry julkistavat tänään yhteisen arviointiraportin, joka käsittelee 126:n yksin ilman huoltajaa olevan alaikäisen turvapaikanhakijan siirtoa Kreikasta Suomeen vuosina 2020 ja 2021 osana EU:n vapaaehtoista solidaarisuusmekanismia.
© UNHCR/Achilleas Zavallis
Raportin mukaan siirto tapahtui onnistuneesti ja lapsia huomioivalla tavalla. Raportin suositusten mukaan erityistä huomiota on kiinnitettävä odotusajan kestoon siirrosta kertomisen ja varsinaisen siirron välillä sekä uuden kielen oppimisen priorisoimiseen.
Arvioinnissa YK:n pakolaisjärjestö UNHCR:n Pohjoismaiden ja Baltian maiden edustusto sekä Pelastakaa Lapset ry tarkastelivat Maahanmuuttoviraston tuella turvapaikanhakijoiden uudelleensijoittamisen viitekehystä ja Suomen lainsäädäntöä, haastattelivat viranomaisia ja työntekijöitä, sekä järjestivät ryhmäkodeissa fokusryhmäkeskusteluja Suomeen siirrettyille lapsille heidän kokemustensa kuulemiseksi.
Kreikasta Suomeen siirretyt lapset olivat 13–17-vuotiaita poikia ja tyttöjä. Heistä suurin osa oli kotoisin Afganistanista, mutta lapsia oli myös muista maista, kuten Syyriasta ja Somaliasta. Monet lapsista kertoivat, että prosessin vaikein osuus oli pitkä odotusaika siirtoa koskevan tiedon saamisen ja varsinaisen Suomeen lähdön välillä. Osalla tämä kesti useita kuukausia. Lapset nostivat esiin myös suomen kielen oppimisen tärkeyden. Kielitaito auttaa valmistautumaan onnistuneeseen integroitumiseen.
UNHCR ja Pelastakaa Lapset antavat raportissa kahdeksan konkreettista suositusta sekä solidaarisuusmekanismien vahvistamiseen että erityisesti lasten uudelleensijoittamiseen liittyen. Asiaa tulee katsoa myös Suomen lapsistrategian yhteydessä. Suositukset liittyvät muun muassa siihen, että ennen siirtoa varmistetaan oikea-aikainen ja riittävä tieto lapsiystävällisellä kielellä sekä priorisoidaan kielenoppimista nopeasti muuton jälkeen.
”Ilman huoltajaa olevien alaikäisten turvapaikanhakijoiden siirtäminen Suomeen on vahva ja tärkeä solidaarisuuden ja eurooppalaisen vastuunjaon mittari. Lisäksi Suomen prosessissa on selkeästi otettu huomioon lasten erityinen haavoittuvuus, mikä voi toimia hyvänä käytäntönä ja kannustuksena muille. Odotamme innolla jatkavamme rakentavaa vuoropuhelua kaikkien asianomaisten viranomaisten kanssa vahvistaaksemme tulevia siirtoponnisteluja entisestään”, sanoo UNHCR:n Pohjoismaiden ja Baltian maiden edustaja Henrik M. Nordentoft.
”Lapset, jotka pakenevat kotimaistaan, ovat erityisen haavoittavassa asemassa. Mitä pidempi pakomatka on, sitä suurempi riski lapsella on kohdata matkallaan väkivaltaa, kaltoinkohtelua ja laiminlyöntiä, joilla voi olla valtava vaikutus lapsen hyvinvointiin ja kehitykseen. Sisäiset siirrot ovat yksi hyväksi havaittu mekanismi, jonka avulla lapsi voi päästä toivottuun kohdemaahan tuetusti ja turvallisesti. Kannustamme Suomea ja muita Euroopan valtioita sisäisten siirtojen jatkuvampaan käyttöönottoon”, sanoo Pelastakaa Lapset ry:n pääsihteeri Hanna Markkula-Kivisilta.
Solidaarisuus ja vastuunjako ovat edelleen olennaisia paremman, kestävämmän ja oikeudenmukaisemman EU:n turvapaikkajärjestelmän rakentamisessa. Tässä EU:n jäsenvaltioiden väliset pakolaisten siirrot ovat yksi keskeisimmistä elementeistä, kuten myös parhaillaan neuvoteltavana olevassa eurooppalaisessa maahanmuutto- ja turvapaikkasopimuksessa ehdotetaan.
UNHCR ja Pelastakaa Lapset toivovat, että Suomi ja muut maat jatkavat sitoutumista vapaaehtoisiin solidaarisuusmekanismeihin, ja että nyt tehdyn arvioinnin tuloksia ja suosituksia hyödynnetään tulevia siirtoja tehtäessä.
Jaa Facebookissa Jaa Twitterissä
