YK:n pakolaisjärjestö UNHCR on tänään julkaissut raportin ”Coming together for refugee education” (Yhdessä pakolaisten koulutuksen puolesta). Raportissa ennustetaan, että jos kansainvälinen yhteisö ei heti ryhdy määrätietoisiin toimiin torjuakseen koronapandemian lamauttavat vaikutukset pakolaisten koulutukseen, miljoonien haavoittuvassa asemassa olevien nuorten tulevaisuudennäkymät ovat vaarassa heikentyä ratkaisevasti. Raportin tiedot perustuvat koulujen lukuvuoden 2019 oppilastilastoihin. […]
YK:n pakolaisjärjestö UNHCR on tänään julkaissut raportin ”Coming together for refugee education” (Yhdessä pakolaisten koulutuksen puolesta). Raportissa ennustetaan, että jos kansainvälinen yhteisö ei heti ryhdy määrätietoisiin toimiin torjuakseen koronapandemian lamauttavat vaikutukset pakolaisten koulutukseen, miljoonien haavoittuvassa asemassa olevien nuorten tulevaisuudennäkymät ovat vaarassa heikentyä ratkaisevasti. Raportin tiedot perustuvat koulujen lukuvuoden 2019 oppilastilastoihin.
Missään maassa ei ole vältytty koronaviruksen vaikutuksilta lasten koulunkäyntiin, mutta pakolaislapset ovat olleet erityisen epäedullisessa asemassa. Ennen pandemiaa pakolaislapset olivat kaksi kertaa todennäköisemmin poissa koulusta kuin muut lapset. Tilanne pahenee yhä – monilla ei ehkä ole mahdollisuutta jatkaa opintojaan, kun kouluja suljetaan, kun perheen varat eivät riitä koulumaksuihin, -pukuihin tai -kirjoihin — tai kun lasten on mentävä töihin elättääkseen perheensä.
”Jo ennen pandemiaa puolet maailman pakolaislapsista ei käynyt koulua”, sanoi YK:n pakolaisasiain päävaltuutettu Filippo Grandi. ”Kaiken sen jälkeen, mitä he ovat joutuneet kokemaan, emme voi vaarantaa heidän tulevaisuuttaan riistämällä heiltä mahdollisuus koulunkäyntiin. Jos lisäämme kansainvälistä tukea pakolaisille ja heitä vastaanottaville yhteisöille, voimme pandemiasta huolimatta turvata vuosikausien saavutukset pakolaisten koulutuksessa kunhan otamme käyttöön uusia keinoja.”
Jos tukea ei lisätä, suurella vaivalla saavutetut lisäykset koulujen, yliopistojen ja oppilaitosten opiskelijamäärissä saattavat vaarantua – joissakin tapauksissa pysyvästi. Tämä saattaa tehdä tyhjäksi kestävän kehityksen tavoitteen 4: taata kaikille avoin, tasa-arvoinen ja laadukas koulutus sekä elinikäiset oppimismahdollisuudet.
Raportin loppusanoissa Vodafone-säätiö ja UNHCR:n Instant Network Schools – ohjelman lähettiläs Mohamed Salah sanovat: ”Laadukkaan koulutuksen varmistaminen tänään ehkäisee köyhyyttä ja kärsimystä tulevaisuudessa. Elleivät kaikki tee omaa osaansa, tulevaisuus näyttää synkältä miljoonille lapsille maailman köyhimmillä alueilla. Mutta jos työskentelemme yhdessä, voimme antaa heille mahdollisuuden ihmisarvoiseen tulevaisuuteen. Tätä mahdollisuutta ei pidä hukata.
Raportin vuoden 2019 tiedot perustuvat raportteihin kahdestatoista maasta, joissa asuu yli puolet maailman pakolaislapsista. Vaikka 77% pakolaislapsista käy ala-asteen, vain 31% jatkaa yläasteella ja lukiossa. Vain 3% pakolaisnuorista opiskelee yliopistoissa ja korkeakouluissa.
Vaikka nämä osuudet ovat kaukana maailmanlaajuisista keskiarvoista, niissä on kuitenkin tapahtunut edistystä. Yläastetta ja lukiota käyneiden pakolaislasten määrä kasvoi 2 prosentilla pelkästään vuonna 2019. Koronapandemia uhkaa kuitenkin tehdä tyhjäksi tämän ja muut tärkeät edistysaskeleet. Pakolaistyttöjen tilanne on erityisen vakava.
Pakolaistytöillä on jo nyt heikommat mahdollisuudet saada opetusta kuin pojilla, ja tyttöjen osuus yläasteella on vain puolet poikien osuudesta. UNHCR:n tietojen perusteella Malala-rahasto on arvioinut, että koronapandemian seurauksena puolet kaikista yläastetta käyneistä tytöistä jää palaamatta kouluun, kun ne avautuvat uudelleen tässä kuussa. Maissa, joissa alle 10% tytöistä kävi yläastetta, vaarana on, että kaikki tytöt lopettavat koulunkäynnin. Tällä olisi tuhoisa vaikutus tuleville sukupolville.
”Olen erityisen huolissani pakolaistyttöjen tilanteesta. Koulutus on ihmisoikeus – mutta pakolaistytöillä on myös oikeus perusturvaan ja toimeentuloon, joita koulutus tuottaa. Kansainvälisellä yhteisöllä ei yksinkertaisesti ole varaa jättää heitä vaille koulutuksen suomia mahdollisuuksia”, Grandi sanoi.
Sopeutuminen koronarajoituksiin on ollut erityisen vaikeaa niille 85 prosentille maailman pakolaisista, jotka asuvat kehitysmaissa tai vähiten kehittyneissä maissa. Matkapuhelimia, tabletteja, kannettavia tietokoneita, verkkoyhteyksiä, tai edes radioita ei useinkaan ole helposti niiden saatavilla, jotka ovat joutuneet jättämään kotiseutunsa.
UNHCR, hallitukset ja yhteistyökumppanit työskentelevät lakkaamatta epäkohtien korjaamiseksi ja pakolaisten koulutuksen jatkuvuuden turvaamiseksi pandemian aikana etäoppimisen, television ja radion avulla sekä auttamalla opettajia ja hoitajia olemaan yhteydessä oppilaisiin noudattaen koronaturvaohjeita.
Raportti osoittaa, kuinka perheet, yhteisöt ja hallitukset ponnistelevat tarjotakseen koulutusta pakolaislapsille. Raportissa on kannustavia esimerkkejä maista (Ecuador, Iran), joissa pakolaislasten koulunkäyntioikeudet on kirjattu lakiin. Raportissa Egyptin opetusministeriö kertoo esimerkkejä digitaalisista innovaatioista, ja etäopiskelua tuodaan esille jordanialaisen perheen kautta. Yli puolet maailman pakolaisista asuu kaupungeissa, ja raportissa Coventryn (Iso-Britannia) pormestari kertoo, kuinka pakolaisten asiat on kaupungissa hoidettu.
Raportissa kehotetaan hallituksia, yksityissektoria, kansalaisyhteiskuntaa ja muita toimijoita etsimään yhdessä ratkaisuja, jotka vahvistavat maiden omia koulutusjärjestelmiä, luovat tunnustettuja koulutusohjelmia ja turvaavat opetuksen rahoituksen. Ilman näitä toimenpiteitä vaarana on, että kokonainen pakolaislasten sukupolvi jää vaille koulutusta, raportissa varoitetaan.
Koronavirus ei ole pakolaisten koulutuksen ainoa uhkatekijä. Hyökkäykset kouluja vastaan on kasvava ongelma. Raportissa kerrotaan, että Afrikan Sahelin alueella on väkivallan vuoksi jouduttu sulkemaan yli 2500 koulua, mikä vaikuttaa 350 000 oppilaan koulunkäyntiin.
Jaa Facebookissa Jaa Twitterissä
