NEW YORK – YK:n pakolaisasiain komissaari Filippo Grandi muistutti tänään Yhdistyneiden kansakuntien turvallisuusneuvoston kansainvälisiä johtajia heidän kriittisestä roolistaan nopeiden reagointikeinojen löytämisessä eri puolilla maailmaa riehuviin pakolaiskriiseihin aikana, jolloin pakolaisia ja siirtolaisia koskeva toksinen kielenkäyttö on lisääntymässä.
YK:n turvallisuusneuvostolle New Yorkissa pitämässään puheessa Grandi kuvasi, miten useita eri puolilla maailmaa kehittyviä kriisejä pitäisi käsitellä jatkossa.
”On virhe tarkastella tätä globaalina kriisinä, joka ei ole hallittavissa”, hän totesi. ”Poliittisella tahdolla, jota te edustatte täällä korkeimmalla tasolla, [ja] paremmilla reagointikeinoilla, jotka ovat yleiskokouksen joulukuussa käyttöön ottaman globaalin pakolaiskompaktin (Global Compact on Refugees) mukaisia, on mahdollista ryhtyä toimiin näihin kiireellisiä toimia vaativiin kriiseihin. Turvallisuusneuvostolla on tässä kriittinen rooli.”
68,5 miljoonaa ihmistä eri puolilla maailmaa on joutunut pakenemaan kotoaan. Kyse on ennätyslukemasta. Heidän joukossaan on lähes 25,4 miljoonaa pakolaista, joista yli puolet on alle 18-vuotiaita. Suurin osa pakolaisista on sijoittunut kehittyviin maihin.
”85 prosenttia maailman pakolaisista on köyhissä tai keskituloisissa maissa. Siellä on kriisin ydin.”
YK:n pakolaisjärjestön päällikkö teki kolme vetoomusta turvallisuusneuvoston jäsenille. Ensinnäkin hän kehotti turvallisuusneuvostoa tekemään yhteistyötä rauhan ja turvallisuuden puutteeseen, kriisien juurisyyhyn, tarttumiseksi.
”Näistä lähes 70 miljoonasta siirtolaisesta tai pakolaisesta useimmat pakenevat konfliktia”, hän huomautti. ”Jos konfliktit estettäisiin tai ratkaistaisiin, useimmat pakolaisvirrat katoaisivat. Olemme kuitenkin panneet nykytilanteessa merkille, että rauhanrakentamisen lähestymistavat ovat hyvin vajavaisia.”
Hän kertoi esimerkkinä väkivallan kasvun Libyassa, jossa kaikki siviilit ovat vaarassa, ja ilmaisi olevansa erityisesti huolissaan niiden pakolaisten ja siirtolaisten puolesta, jotka ovat vankina vastaanottokeskuksissa taistelualueilla.
Grandi raportoi tämän jälkeen, että tänään YK:n pakolaisjärjestö (UNHCR) pystyi siirtämään yli 150 henkilöä Ain Zarassa etelä-Tripolissa sijaitsevasta vastaanottokeskuksesta lähellä sijaitsevalla turvavyöhykkeellä olevaan UNHCR:n pakolaiskeskukseen.
YK:n pakolaisvaltuutettu Filippo Grandi pitää puhetta YK:n turvallisuusneuvostossa New Yorkissa pakolaisiksi ja siirtolaisiksi joutuneiden ihmisten tilanteesta. © UN Photo/Evan Schneider
Grandi vetosi myös jäsenvaltioihin tuen lisäämiseksi isäntämaille. ”85 prosenttia maailman pakolaisista on köyhissä tai keskituloisissa maissa. Tässä on kriisin ydin.” Tukea on lisättävä”, hän totesi. ”Isäntämaiden vieraanvaraisuutta ei saa pitää itsestäänselvyytenä.”
YK:n pakolaisasiain päällikkö nosti esiin ”erinomaisen” Latinalaisen Amerikan solidaarisuuden 3,4 miljoonan venezuelalaisen virratessa alueen 15 maahan kuten Kolumbiaan, Peruun, Ecuadoriin ja Brasiliaan.
”Vetoamme humanitaaristen kriisien puolesta alueella, joka on yksi maailman heikoimmin rahoitetuista”, Grandi totesi. ”Epäonnistuminen [näiden maiden tukemisessa] jättää nämä valtiot alttiiksi.”
”Ihmisillä on myös yhtä lailla oikeus olla palaamatta takaisin.”
Hän lisäsi, että Global Compact on Refugees – uusi globaali pakolaisia koskeva toimintaviitekehys, josta jäsenvaltiot sopivat viime joulukuussa – varmistaa vastuunjaon konflikteja ja vainoa pakenevien sekä heitä vastaanottavien yhteisöjen tukemisessa.
Grandi kehotti myös neuvoston jäseniä tekemään yhteistyötä niiden esteiden poistamiseksi, jotka estävät ihmisiä palaamasta turvallisesti ja ihmisarvoa kunnioittavalla tavalla alkuperämaahansa.
”Meillä on yhä enemmän haasteena skenaario, jossa rauhaa ei saada täysin aikaan”, hän julisti. ”[Mutta siinä] on hyvin usein kyse siitä, että pakolaisiin kohdistuu painetta palata epäsuotuisiin olosuhteisiin.”
”Palaaminen on mielestämme oikeus”, Grandi sanoi. ”Mutta ihmisillä on myös oikeus olla palaamatta takaisin.”
Grandi totesi lähes kuuden miljoonan syyrialaisen pakolaisen toiveena olevan kotiinpaluu, mutta huomautti että monet eivät ole halukkaita palaamaan. Hän mainitsi useita huolenaiheita kuten asuminen, työllistyminen ja turvallisuus sekä omaisuuteen ja dokumentaatioon liittyvät ongelmat.
”Meidän on saatava UNHCR:lle ja YK:n henkilökunnalle pääsy alueille, joille ihmiset palaavat. Näin voimme rakentaa heidän kipeästi kaipaamaansa luottamusta, jotta he voivat tehdä tämän hyvin vaikean valinnan”, Grandi lisäsi.
Grandi viittasi myös Myanmariin, jonne palaaminen ei tule olemaan mahdollista, elleivät turvallisuutta ja ihmisarvoisuutta koskevat ehdot täyty, etenkin huomioiden jatkuva turvattomuus pohjoisessa Rakhinen osavaltiossa.
Grandin toteamia asioita mukaillen turvallisuusneuvoston jäsenet ilmaisivat olevansa hyvin huolissaan ennätyssuurista globaalin pakolaisuuden ja siirtolaisuuden luvuista ja vahvistivat uudelleen sitoutuvansa tukemaan tästä kärsiviä väestöryhmiä. He myönsivät konfliktien, pakolaisuuden ja siirtolaisuuden välillä olevan yhteyden ja tarpeen tehdä yhteistyötä konfliktien juurisyihin puuttumiseksi.
Useat jäsenvaltiot ilmaisivat toivovansa, että globaalin pakolaiskompaktin käyttöönotto toimii uutena sysäyksenä kansainväliseen yhteistyöhön pakolaisuuden ja siirtolaisuuden hoitamiseksi tuomalla mukaan uusia toimijoita kehitysyhteistyösektorilta ja yksityissektorilta. Monet jäsenvaltiot olivat myös samaa mieltä Grandin vaatimuksesta oikeudesta vapaaehtoiseen, tietoiseen ja ihmisarvoa kunnioittavaan paluuseen.
Jaa Facebookissa Jaa Twitterissä
