Tämä on yhteenveto YK:n pakolaisjärjestö UNHCR:n Euroopan aluejohtaja Philippe Leclercin – kehen sitaatit voivat viitata – tämänpäiväisestä lehdistötilaisuudesta Palais des Nations:issa Genevessä.
Kahden vuoden täysimittaisen sodan jälkeen Ukrainassa massiivisten tuhojen ja jatkuvien pommitusten ja ohjushyökkäysten keskellä eri puolilla maata, miljoonien pakenemaan joutuneiden ihmisten tulevaisuus on edelleen epävarmuuden peitossa.
Sodan yhä jatkuessa humanitaariset olosuhteet Ukrainassa ovat edelleen äärimmäisen huonot, ja noin 40 prosenttia väestöstä tarvitsee humanitaarista- ja suojeluapua. Monille tämä ei ole ensimmäinen kohtaaminen sodan ja pakkomuuton kanssa, sillä tällä viikolla tulee myös kuluneeksi 10 vuotta sodan alkamisesta Itä-Ukrainassa.
Ukrainasta on tällä hetkellä lähes 6,5 miljoonaa pakolaista, jotka ovat hakeneet turvaa maailmanlaajuisesti, ja noin 3,7 miljoonaa ihmistä on edelleen pakkosiirtolaisina maan sisällä.
YK:n pakolaisjärjestö UNHCR:n tuoreen tutkimuksen alustavien tulosten mukaan suurin osa tutkimukseen osallistuneista ukrainalaisista pakolaisista ja maan sisäisistä pakolaisista (65 ja 72 prosenttia vastaavasti) ilmaisivat yhä halua palata kotiinsa jonain päivänä. Osuus on kuitenkin laskenut, ja jatkuvasta sodasta johtuva epävarmuus on lisääntynyt.
UNHCR:n tutkimus ”Lives on Hold: Pakolaisten, paluumuuttajien ja Ukrainan maansisäisten pakolaisten aikeet ja näkökulmat” perustuu tämän vuoden tammi- ja helmikuussa tehtyihin haastatteluihin, joihin osallistui noin 9900 ukrainalaista pakolais-, maansisäistä pakolais- ja paluumuuttajakotitaloutta maan sisä- ja ulkopuolella.
Tutkimukseen osallistuneet pitivät Ukrainassa vallitsevaa turvattomuutta pääasiallisena paluunsa estävänä tekijänä, kun taas muita huolenaiheita olivat taloudellisten mahdollisuuksien ja asumisen puute. Yksi UNHCR:n tärkeimmistä prioriteeteista on talojen korjaaminen Ukrainassa, jotta ihmiset voivat jäädä koteihinsa. Tähän mennessä on korjattu yli 27 500 kotia. Ukrainassa haastateltavista pakolaisista kuitenkin yli puolet – 55 prosenttia – raportoi, että työmahdollisuuksia oli tarjolla luultua vähemmän.
Huolestuttavaa on se, että merkittävä osa– noin 59 prosenttia – kyselyyn vastanneista ukrainalaisista pakolaisista antoi ymmärtää, että mikäli he kohtaavat edelleen haasteita vastaanottajamaissa, liittyen lähinnä työmahdollisuuksiin ja oikeudelliseen asemaan, he saattavat joutua palaamaan kotiin, vaikka tämä ei olisi heidän oma valintansa meneillään olevan sodan vuoksi.
Aiemmat raportit osoittavat myös, että haavoittuvassa asemassa olevat pakolaiset ja pakolaiset, joilla on erityistarpeita, mukaan lukien ikääntyneet ja vammaiset, harkitsevat myös paluuta johtuen ensisijaisesti muiden jäljellä olevien vaihtoehtojen puutteesta.
Tätä pakolaiskriisiä määrittää laaja perheiden hajaantuminen – monet miespuoliset perheenjäsenet jäävät Ukrainaan, mikä tuo usein haasteita maasta pakeneville ja ilman perheen tukea jääneille. Tutkimus osoittaa, että perheiden yhdistäminen oli tärkein syy pakolaisille, jotka ovat palanneet pysyvästi kotiin.
Yhä useammat pakolaiset tekevät nyt lyhytaikaisia vierailuja Ukrainaan – noin 50 prosenttia verrattuna viime vuoden 39 prosenttiin – lähinnä vieraillakseen perheenjäsentensä luona, mutta myös tarkastaakseen omaisuuttaan. Kuten UNHCR:n kannassa vapaaehtoisesta paluusta Ukrainaan todetaan, tällaiset vierailut voivat lopulta auttaa tekemään tietoisia päätöksiä pitemmän aikavälin paluusta olosuhteiden sen salliessa.
UNHCR kehottaa vastaanottavia valtioita säilyttämään joustavan lähestymistavan pakolaisten lyhytaikaisiin Ukrainan-vierailuihin, ja etteivät alle kolme kuukautta kestävät vierailut vaikuta pakolaisten oikeudelliseen asemaan ja niihin liittyviin oikeuksiin vastaanottavassa maassa. Pakolaisten suojelu ja tarpeet on taattava, kunnes he voivat palata kotiin vapaaehtoisesti ja kestävästi, turvassa ja ihmisarvoisesti.
Niin kauan kuin sota jatkuu, pakolaiset, maan sisäiset pakolaiset ja etulinjalle jääneet sodasta kärsineet tarvitsevat kiireellistä tukea. Vaikka ihmisten sinnikkyys jatkuu vankkana ja toipumispyrkimykset ovat hyvässä vauhdissa monilla alueilla, tätä on tuettava edelleen – muuten ukrainalaisten suojelu ja sietokyky vaarantuvat.
UNHCR pyytää 993,3 miljoonaa dollaria – 599 miljoonaa dollaria Ukrainan sisälle ja loput pakolaisten tukemiseen vastaanottajamaissa. Ukrainan rahoitustilanne on tällä hetkellä vain 13 prosenttia tarvittavasta. Ellei rahoitusta saada ajoissa, saatamme joutua leikkaamaan keskeisiä toimintoja Ukrainassa ja naapurimaissa.
Ukrainan kansaa, joka elää päivittäin tämän sodan seurausten kanssa, ei saa unohtaa. Olemme nähneet massiivisia solidaarisuuden ja tuen osoituksia Ukrainalle, eikä tämä kipeästi kaivattu tuki voi loppua nyt.
LOPPU
Viime kuussa Yhdistyneet Kansakunnat kumppaneineen pyysivät yhteensä 4,2 miljardin dollarin rahoitusta sodan koettelemien yhteisöjen Ukrainassa sekä ukrainalaisten pakolaisten ja heidän vastaanottajayhteisöjensä tukemiseksi vuoden 2024 aikana. Kaiken kaikkiaan suunnitelmien tavoitteena on tukea noin 10,8 miljoonaa ihmistä Ukrainassa ja lähialueilla.
YK:n humanitaaristen asioiden koordinointitoimisto (OCHA) koordinoi reaktiota Ukrainan sisällä. Tämä humanitaarisia tarpeita ja avustustoimia koskeva suunnitelma pyytää 3,1 miljardia dollaria vuodelle 2024, ja se tavoittaa 8,5 miljoonaa ihmistä. UNHCR, YK:n pakolaisjärjestö, koordinoi alueellista pakolaistilanteeseen vastaamisen suunnitelmaa (RRP – Regional Refugee Response Plan), joka pyytää 1,1 miljardia dollaria ja tavoittaa 2,3 miljoonaa pakolaista ja vastaanottavaa yhteisöä.
UNHCR:n raportti ”Lives on hold: Intentions and Perspectives of Refugees, Refugee Returnees and IDP from Ukraine #5 Summary Findings” on saatavilla täältä.
Napsauta tätä saadaksesi lisää tilastoja ukrainalaisista pakolaisista Suomessa.
Jaa Facebookissa Jaa Twitterissä